Hiilijalanjälki tekee tuloaan metsänkasvatukseen, VTT selvitti Rotstopin hiilijalanjäljen
Hiilijalanjäljen, eli tuotannon tuottamien kasvihuonekaasujen summaaminen on tavallista esimerkiksi paperiteollisuuden parissa. Nyt hiilijalanjälkiajattelu tekee tuloaan myös tuotantoketjun alkupäähän, metsän kasvatukseen ja korjuuseen.
Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ja VTT:n yhteisprojekti Metsäklusterin EffTech-tutkimusohjelmassa pyrkii selvittämään metsäteollisuuden koko arvoketjun hiilijalanjälkeä. Metlan erikoistutkija Jari Hynynen kertoo, kuinka projektin parissa laaditaan laskentamalleja metsänkasvatuksen tyypillisimmille työvaiheille.
– Esimerkiksi päätehakkuissa käydään ensin suunnittelemassa hakkuut paikan päällä. Tämän jälkeen metsätyökoneet tulevat, kaatavat puut ja kuljettavat ne metsätien varteen. Näille kaikille työvaiheille voidaan laskea omat hiilijalanjäljet polttoaineen ja muun energiakulutuksen mukaan, Hynynen kertoo.
Metlan ja VTT:n projektissa laskentamalleista pyritään luomaan läpinäkyviä, jotta niillä voidaan laskea vertailukelpoisia hiilijalanjälkiä erilaisille ja eri tavoin käsitellyille metsille.
Metsänhoidon hiilijalanjäljessä tulee huomioida lukuisa määrä eri työvaiheita. Esimerkiksi kantokäsittelyaine Rotstopille on myös laskettu oma hiilijalanjälki. Jari Hynynen kiittelee VTT:n laatimaa tutkimusta asiantuntevaksi. Samalla hän arvelee hiilijalanjäljen tulevan yhä tärkeämmäksi valtiksi metsäteollisuuden tuotteiden markkinoinnissa meillä ja maailmalla.
– Rotstopin kohdalla hyvää on myös vertailu vaihtoehtona olevaan ureaan, Hynynen toteaa.
Hiilijalanjälkiprojekti jatkuu ainakin vuoteen 2013. Projektin tuloksia ja raportteja julkaistaan alan lehdissä, seminaareissa sekä EffTechin sivuilla sitä mukaa, kun niitä syntyy.
– Tavoitteena on saada tutkimus ja sitä hyödyntävä teollisuus keskustelemaan, Hynynen toteaa.
Rotstopin hiilijalanjälki minimaalinen ureaan verrattuna
Rotstop-kantokäsittelyaineen ilmastovaikutus on reilut 900 kertaa pienempi kuin ureapohjaisten kantokäsittelyaineiden. Urean suuri hiilikuorma syntyy sen valmistuksesta, kuljetuksesta ja käytöstä, sillä urea hajoaa kannolla hiilidioksidiksi ja ammoniakiksi. Urean valmistukseen käytetään maakaasua, joka fossiilisena polttoaineena tuottaa kasvihuonekaasuja. Lisäksi urealiuos toimitetaan asiakkaalle valmiina liuoksena, mikä tarkoittaa paljon suurempia polttoainekuluja – eli lisää hiilidioksidipäästöjä.
Rotstop sen sijaan on puhdas luonnontuote, joka on valmistettu Suomessa. Rotstop-tiiviste voidaan toimittaa asiakkaalle postipaketissa, mikä tekee sen kuljetuksesta ympäristöystävällistä. Käytössä Rotstop toimii kuten luonnon omat lahottajasienet, joten sen hiilidioksidivaikutus myös metsässä on minimaalinen. Metsänomistaja voi osaltaan vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeensä vaatimalla kantokäsittelyä luonnonmukaisin ja ilmastoystävällisin menetelmin.
Lisätietoja:
Rotstop-kantokäsittelyaine, Lallemand Finland Oy
Lauri Lappalainen
+358505931398