Vain laadukkaasta kantokäsittelystä on hyötyä

Huonosti toteutettu tai laiminlyöty kantokäsittely tulee kalliiksi metsänomistajalle. Harvennuksissa se johtaa tukkisaannon merkittävään pienentymiseen, uudistushakkuissa juurikäävän siirtymiseen seuraavaan puusukupolveen.

Jokainen tuore kanto metsässä lisää juurikäävän tautiriskiä. Puunkorjuussa kantoja syntyy runsaasti ja siksi onkin erittäin tärkeää, että juurikäävän torjunta tehdään huolellisesti. Laadukkaasti tehdyllä kantokäsittelyllä on vastaava suojateho kuin talvella tehdyllä hakkuulla. Kuusikoissa tyvilaho säilyy vuosikymmeniä eikä sitä voida poistaa torjunnalla, ainoastaan sen leviäminen voidaan estää. Siksi käsittely onkin erityisen tärkeää terveissä metsiköissä, joissa juurikääpää ei vielä esiinny.

Torjunnassa pyrittävä sataprosenttiseen peittävyyteen

Torjunnassa on aina pyrittävä sataprosenttiseen peittävyyteen, mutta raja-arvona onnistuneelle käsittelylle pidetään yli 85 prosentin torjunta-aineen peittoa kantopinnalla. Asetuksessa juurikäävän torjunnasta säädetään, että kaikki läpimitaltaan yli 10 senttimetriä olevat havupuiden kannot pitää käsitellä. Asetuksessa sanotaan myös, että kasvinsuojeluaineen tulee peittää vähintään 85 prosenttia käsiteltävän kannon pinnasta. Kantokäsittelyn peittävyyden voi helposti tarkistaa siihen tarkoitetulla kontrollilevyllä.

Korjuuvaurioita vältettävä

Käytännössä juurikäävän torjunta tarkoittaa taudin pääsyn estämistä terveelle kasvupaikalle. Huolellinen korjuutyö on edellytys terveelle metsälle. Kesähakkuissa puut ovat hyvin alttiita korjuussa tapahtuville puustovaurioille. Kuusi on ohuen kuorensa ja pinnallisen juuristonsa takia erityisen altis. Jokainen korjuussa syntynyt vauriokohta on mahdollinen sisäänajoportti juurikäävälle. Vaikka kantokäsittely olisi tehty huolella, voi vaurioitunut puusto saada tartunnan ja levittää tautia, joten korjuuvaurioiden välttäminen on erittäin tärkeää.

Parantamisen varaa on

Suomen metsäkeskus tarkastaa vuosittain kantokäsittelyn laatua. Tarkastukset osoittavat, että noin 75 prosenttia tarkastetuista kohteista on hyvin käsiteltyjä. Valitettavasti näyttää siltä, että neljännes kohteista ei täytä laissa säädettyä laatuvaatimusta. Näissä kohteissa juurikäävän torjunnalla ei ole toivottua tehoa, ja tauti pääsee leviämään. Yleisimmät syyt torjunnan huonoon laatuun ovat hakkuukoneen kantokäsittelylaitteiston tukkeutuminen ja huono ylläpito. Hakkuuoikeuden haltija on vastuussa kantokäsittelystä ja sen laadusta. Vaadi siis laadukasta kantokäsittelyä sulan maan aikaisissa hakkuissa!

25 % kohteista ei täytä kantokäsittelyn laatuvaatimuksia.

Työn laatu ratkaisevaa

Torjunnan laadun valvonnasta, ns. omavalvontamenettelystä, on säädetty metsätuholaissa. Puun korjaajan eli puutavaran omistajan tai hakkuuoikeuden haltijan on tunnettava juurikäävän torjuntaan liittyvät velvollisuudet ja nimettävä omavalvonnan vastuuhenkilö, joka huolehtii valvonnan toteuttamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että metsäkoneen kuljettaja seuraa jatkuvasti työn jälkeä silmämääräisesti sekä tietyin väliajoin tekee otantamittauksia. Näin taataan laadukas kantokäsittelyn lopputulos koko leimikolle.

Ota kantokäsittelyn laaduvalvonta puheeksi jo puukaupan yhteydessä ja pyydä kantokäsittelyn omavalvonnasta raportti! Hyvällä torjunnalla estetään myös juurikäävästä johtuvat seurannaistuhot kuten tuulenkaadot ja hyönteistuhot.

Hyvin tehty juurikäävän torjunta vaikuttaa metsän kannattavuuteen useamman sukupolven ajan.